#522: Terveisiä Keski-Euroopasta..!?

Ahkerimmat sosiaalisen median käyttäjät pääsivät kurkistamaan tämän postauksen aiheeseen jo hyvä tovi sitten, kun lisäsin kuvia viime viikon sunnuntain estehyppelyistä blogin Facebook-sivuille sekä Instagramiin. Täytyy kyllä sanoa, että kerrankin olen oikeasti innoissani maneesissa otetuista kuvista - näistä tuli nimittäin aika mageita!

 

Miltähän kuulostaisi, jos täällä Suomessa keskellä ei-mitään pystyisi treenaamaan puitteissa, jotka vastaavat Keski-Euroopan kisakeskuksien tasoa? Rantahiekkaakin vaaleammalla kuitupohjalla varustetussa maneesissa komeilisi toinen toistaankin hienompia ja värikkäämpiä esteitä, normaalien maneesin reunojen sijaan laidat olisi valmistettu kauniista, vaaleasta kaarevasta puusta ja peltisten seinien sijaan lattiasta kattoon ylettyvät ikkunat avaisivat näkymän valtavalle ulkokentälle. Aika hulppea ajatus, pakko myöntää. Kaikista hulluinta tässä on se, että päästäkseni tuollaiseen paikkaan ratsastamaan riittää, että pakkaan Champin traileriin ja ajan puolen tunnin verran Hyvinkään Riders Inniin.

Osan postauksen kuvista on kuvannut Salla, osan Asta Peräkylä! Kiitos heille :)

 

Nostan isosti hattua paikan omistajille, jotka ovat nähneet valtavasti vaivaa ja todennäköisesti käyttäneet myös hyvän summan rahaa tuon kaiken pystyttämiseen. Sosiaalinen media kuhisi alkuvuodesta tämän aiheen ympärillä ja nyt tallin avauduttua piti meidän lähteä heti testaamaan uusi maneesi. Kannatti lähteä! Kyllähän siellä hyppäsi, oikeinkin mallikkaasti. Itse ihastuin maneesiin välittömästi, vaikka olen nähnyt maailmalla jos jonkinlaista toinen toistaan hienompaa viritystä. Pakko myöntää, että tämä veti vertoja jopa Stephexin maneesille.

 

Alun perin olin lähdössä yksin, mutta sain houkuteltua kaverini mukaan ja vielä edellisenä iltana eräs tallikaverini päätti myös liittyä joukkoon hevosensa kanssa. Niinpä sunnuntaiaamuna Riders Innin pihalla seisoi kolme motivoitunutta ratsukkoa (millä muulla adjektiivilla voi nimittää ihmistä, joka herää vapaaehtoisesti sunnuntaina ennen seitsemää. Aivan.) valmiina kohtaamaan jotain uutta. Meillä ei ollut valmentajaa mukana matkassa, sillä vaikka Piude onkin meidän jokaisen estevalmentaja, ei hän päässyt paikalle omien kiireidensä vuoksi. Joku oli kysynyt, miten hän uskalsi päästää meidät kaikki hyppäämään itsekseen vieraaseen paikkaan. Piude oli todennut, että jos hän ei uskaltaisi, olisi hän tehnyt työnsä huonosti.

 

 

Sitten itse ratsastukseen! Riders Innin maneesissa on aina rata valmiina, se vaihdetaan käsittääkseni kerran viikossa. Tarkoituksenamme oli hypätä tätä rataa, joten aloitin ratsastuksen aivan kuten normaalistikin hyppytunneilla: ravasin ensin hölkkäämällä ja laukkasin sitten kevyessä istunnassa maneesia ympäri siihen tahtiin, kun hevonen halusi edetä. Varsinainen sileätyöskentely tapahtui sitten ravissa ja laukassa ympyröiden, taivutusten, väistöjen ja temponvaihteluiden avulla. Champ tuntui aika hyvältä heti alusta asti, se ei juuri kyttäillyt mitään uudessa paikassa, mutta oli ehkä vähän tahmea alkuun.

 

Verryttelyhyppyjä tein ristikolle ja pystylle. Champ ei oikein imenyt esteille, mutten ottanut asiasta sen kummemmin stressiä. Tuo pieni eteenpäinpyrkimättömyys näkyy siinä, että hypyt eivät ole kovinkaan teräviä. Kun aloin hyppäämään rataa, löytyi hevosellekin moottori omasta takaa ja pääsin kiinni siihen tunteeseen, jonka saimme edellisenä viikonloppuna Niclaksen valmennuksessa. Toki olimme hypänneet tässä välissä myös kotona valmennuksessa - sekin oli mennyt oikein kivasti.

 

 

Äitini kuvasi todella hyvin kaikki hypyt ja paljon sileätyöskentelyä videoille sen lisäksi, että paikalla oli kaksi kameramiestä, joten tällä kertaa materiaalia on runsaasti. Videoilta näkyy hyvin se, mitä tein esteillä ja mikä meni pieleen. Pienillä korkeuksilla radalla ei ollut mitään ihmeellistä ongelmaa. Annoin hevosen laukata aika vapaasti ja istuin kevyesti satulassa ollen paljon jopa ihan kevyessä istunnassa. Yritin olla paineistamatta hevosta yhtään ja mielestäni onnistuin siinä paikoitellen kiitettävästi. Esteiden ollessa reilun metrin korkeudella tulin radan, joka oli melko onnistunut. Halusin kuitenkin nostaa korkeutta vielä reippaasti ja tulla lyhemmän radan isompana.

 

Isommalla radalla esteet olivat noin 110-120cm korkeudella, vaikea arvioida näin jälkikäteen. Ensimmäisellä kerralla jäin ratsastamaan ensimmäiselle okserille kaarteesta taaksepäin, mikä koitui kohtaloksi. Champ kyllä pelasti tilanteen hienosti ponnistamalla esteen yli puhtaasti, vaikka se joutui kyllä jumppaamaan itsensä todella pienestä askeleesta. Loppurata oli ok, ei erityisen hyvä, mutta sain vähän paremmin tahdista kiinni. Viimeiselle sarjalle en saanut hevosta koskaan suoraksi ja se lähti hirveän hätäisesti a-osan hyppyyn eikä pääsyt b-osalle tarpeeksi nopeasti ylös, minkä vuoksi siitä tuli etupuomi mukaan.

 

 

Linkki videoon. (alkuverryttely sileällä)

 

 

Linkki videoon. (verryttelyhypyt ja pienet radat)

 

 

Linkki videoon. (viimeinen rata)

 

Eikun uusi yritys! Toisella kertaa sain sellaisen flow'n, ettei ole vähään aikaan ollut. Kaikki oli niin helppoa! Ensimmäiselle okserille vähän kaukaa, mutta ei mitään ongelmaa. Todella sujuva ja hyvä väli pystylle, kaarteesta hienosti ratsastus pysty-okseri -linjalle, jossa neljä sujuvaa laukkaa ei tuottanut mitään ongelmia. Sarjalle meinasin tehdä edelleen saman virheen kuin edellisellä kerralla, mutta puomi ei tullut mukaan. B-osan tasaokseri ei oikein tuonut hevosen hyppyä tarpeeksi nopeasti ylös edestä, joten pyysin nostamaan takapuomia vielä lopuksi 10cm verran tullakseni pelkän sarjan uudelleen. Ja sittenhän hevonen hyppäsi paremmin. Edelleenkään se ei joutunut tekemään töitä, mutta nuo esteet ovat sille niin matalia, että ei sen tarvitsekaan.

 

Hyppäämisestä jäi todella kiva fiilis ja menemme varmasti paikan päälle uudestaan niin pian kuin vain mahdollista. Pääsiäisenä samalla tallilla järjestetään kisat, joissa luokkia on 90cm alkaen aina 140cm GP-luokkaan asti. Olisin halunnut osallistua, mutta kun hevosella ei saa vielä kilpailla, on haaveet näistä karkeloista haudattava toistaiseksi. No, onneksi kisoja tulee myös kesällä :)

 

Miltä paikka näytti teidän mielestänne?

Oletteko jo käyneet Riders Innissa tai aiotteko käydä?