#642: Niclaksen ja Champin hyppytreeni

Sunnuntaina koitti odotettu päivä, kun Niclas Aromaa saapui tallillemme valmentamaan ratsukoita kahden päivän ajaksi. Valmennukset pidettiin sunnuntai-iltana ja maanantaiaamuna, mikä oli kaiken kaikkiaan ihan loistava ratkaisu. Edellinen ilta venyi pitkäksi Riders' Galan parissa, mikä näkyi sunnuntaina pohjattomana väsymyksenä.. Onneksi olimme sopineet, että Niclas ratsastaisi Champilla ensimmäisenä päivänä ja osallistuisin valmennukseen itse maanantaina.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Nikke kiipesi Champin kyytiin. Edellisestä kerrasta kerkesi vierähtämään aikaa noin kaksi kuukautta ja enemmän tuosta ratsastuksesta voitte lukea täältä. Silloin Nikke ratsasti Champilla todella pitkään ensin sileällä ja teki ison työn myös esteiden parissa, hakien hevoseen rentoutta ja varmuutta. Olin oikeasti todella hämmästynyt siitä, miten eri tavalla ruuna hyppäsi viimeisellä radalla: se käytti koko kroppaansa ja suoritti niin tyytyväisenä, että sen katsomisesta pystyi vain nauttimaan. 

Tuon läpiratsastuksen ja sitä seuranneen valmennuksen jälkeen sain paljon vinkkejä tulevia treenejä varten. Hevonen piti saada paremmin avuille, mikä oli toki tiedossa entuudestaan. Sen takajalkoja piti saada aktiivisemmaksi. Suitset laitettiin vaihtoon. Hevonen käytettiin vuosihuollossa. Mutta suurin muutos täytyi tehdä omaan ratsastukseeni: mun oli pakko alkaa luottaa hevoseeni. Siihen, että se kyllä pystyy hyppäämään esteestä kuin esteestä yli, jos osaan olla rento ja antaa sen suorittaa rauhassa. Pohdin tuon valmennusviikonlopun jälkeen täällä blogissa sitä, miten meidän kuluneen kauden kisaongelmat ovat todennäköisesti johtuneet juurikin omasta yliyrittämisestäni ja siitä, että kävin tiedostamattani hevosen kimppuun tehden asiat sille todella epämukaviksi.

Otin ihan muutaman kuvan alkuverryttelystä, mutta hypyistä otetut kuvat ovat screenshotteja ruudulta.

Kun olin tajunnut tuon asian Niken ratsastuksen jälkeen, alkoi meidän yhteistyössä näkyä suuria muutoksia. Molemmat kisat, jotka olen käynyt tässä kahden kuukauden aikana hyppäämässä, ovat sujuneet paremmin kuin hyvin hevosen osalta. Se on taas ollut mun kanssa, koska mä en ole lähtenyt tappelemaan sitä vastaan. Champin hyppyihin on tullut valtavasti lisää ilmaa, sillä se uskaltaa käyttää koko kroppaansa paremmin hypyissä - sillä ei ole kiire laskeutumisen kanssa. Toki ero ammattilaisen ja mun ratsastuksen välillä on edelleen valovuoden mittaa, mutta parempaan päin ollaan menossa ja se on helpottava tieto!

Sunnuntaina oli siis vuorossa varsinainen reality check, jossa sain tuomion parin kuukauden aikana tehdystä työstä. Aloitus lupasi hyvää: kun Nikke lähti Champin kanssa liikkeelle, teki Champ ihan ihmeellisiä vinkupotkukoikkaloikkia muutaman metrin verran. Naurettiin kaikki ja Nikke kysyi, milloin hevosella on viimeksi ratsastettu. Noh, edellisenä päivänä se juoksi kouluvalmennuksessa varsin pätevänä.. Ruuna taisi vain olla kovin innoissaan kuskistaan :D

Videolla näette oikeastaan kaiken, mitä ratsastuksen aikana tehtiin. Kaikki päivän valmennusryhmät olivat tehneet samoja tehtäviä, joten Champ pääsi jatkamaan samalla linjalla. Aluksi Nikke teki sekä ravissa että laukassa molempiin suuntiin pitkään töitä ympyrällä niin, että hän ratsasti kahden puomin yli. Vilma oli paikalla jälleen kuvaamassa, joten pystyin itse keskittymään katsomiseen ja oppimiseen. Tähän postaukseen ei kyllä tule ihan hirveästi konkreettisia älynväläyksiä, sillä kuten Milla sanoi: "oot kyllä aikamoinen, jos tästä päivästä saat tehtyä yhtään postausta." Sen verran väsynyttä porukkaa oli liikenteessä.

Mua vaan jaksaa naurattaa tämä Champin pettämätön takajalkatekniikka :D Nämä kaksi ylempää kuvaa ovat esteiltä, joissa Champ potkaisi tarkoituksella taakse ja rupesi villiksi..

Ja nämä kaksi alinta ovatkin sitten niiltä esteiltä, joille tehtiin parhaat hypyt koko ratsastuksen ajalta. Kun Champ hyppäsi koko kroppansa läpi, nousi takapää ihan itsestään ylös..

Niken mukaan Champ tuntui sileällä kaiken kaikkiaan paremmalta kuin edellisellä kerralla. Se oli myös hänen mielestään aktiivisempi takaosastaan, aivan kuten Antonio edellisenä päivänä totesi. Hevonen kääntyi paremmin pohkeesta ja laukassa se pystyi kokoamaan vähän paremmin kantaen itseään. Jotain positiivista siis! Tällä kertaa Nikellä ei ollut raippaa kädessä, mikä on aika iso ero edelliseen kertaan nähden. Silloinhan kaikki hypytkin otetiin pitkän kouluraipan kanssa, koska hevonen haluttiin sileällä paljon aktiivisemmaksi takajaloistaan. Tuolla kerralla Champ hikosi todella paljon, se oikein vaahtosi. Nyt sää oli toki kylmempi, mutta kokonaisuudessaan hevonen oli alusta asti yhteistyökykyisempi ja siksi varmasti miellyttävämpi ratsastaa. Nikke totesikin, että kahden kierroksen jälkeen ratsastuksesta pystyi jopa nauttimaan. Champ pärski useaan otteeseen tyytyväisenä ja oli muutenkin rennon oloinen.

Hypyt aloitettiin innarilinjalla, johon tultiin ympyrältä puomien jälkeen. Innareissa välit olivat kolmisen metriä ja esteet vuorotellen kavalettia sekä pystyä. Vähitellen Nikke jatkoi muille esteille ja suoritti tehtäviä ensin pienissä osissa, hakien tasaisuutta hevoseen. Champ oli aika menossa ja videolla näkeekin, miten se hyppää aika paljon ylös, muttei käytä kroppaansa hyppyjen läpi niin hyvin kuin se voisi. Kerta kerralta ruuna kuitenkin rauhottui ja Niclas pääsi ratsastamaan sitä esteitä kohden.

Linkki videoon (viimeinen rata).

Linkki videoon (kaikki videot).

Videolla on aluksi pätkiä tallista, ratsastaminen alkaa kohdasta 3:23.
Hyppääminen alkaa kohdasta 11:15.

Viimeinen rata oli todella hyvä, siinä näki taas sen syyn, miksi ammattilaiset osaavat hommansa. Kaksi viimeistä hyppyä eli sarjan b-osan ja viimeisen okserin Champ hyppäsi todella rennosti koko selkänsä läpi, minkä varmasti jokainen katsoja huomaa. Hyppykaari on pyöreämpi ja koko hyppy kestää paljon pidempään. Näette varmaan myös sen, miten paljon Nikke antoi Champille tilaa ennen esteitä olemalla itse ylävartalolla menossa ja sallien kädellä ohjia jopa löysäksi asti. Hän sanoikin, että ratsasti ruunaa tällä kertaa paljon luottavaisemmin, antaen sille enemmän tilaa ennen esteitä ja jättäen sitä vähän kauemmaksi niistä. Tämä voi toki olla yksi syy, miksi Champ veteli välillä ninjapotkuja esteiden päällä vinkuen ja viskellen päätään: se käytti saamansa tilan hyödyksi, kun kyydissä ei ollut kaltaiseni amatööri vetämässä naruista. Se kyllä tekee samaa myös silloin, jos epäonnistun lähestymisessä ja jätän sen puolikkaaseen askeleeseen.. No, tällä kerralla kysä ei ollut siitä ;)

Paljon positiivista jatkoa ajatellen! Edistymistä on jollain saralla tapahtunut, mikä on tietysti ihanaa kuulla. Seuraavalla kerralla Nikke ei ratsasta Champilla ollenkaan itse, vaan menen pelkästään valmennustunnille. Ensi vuoden puolella on varmasti paikallaan pieni katsastuskäynti, jolloin testataan, miten hyvin asetukset ovat pysyneet ratsastukseni jäljiltä. Seuraavassa postauksessa saattekin kuulla, miten meidän maanantain estevalmennus Niclaksen pitämänä sujui!