maanantai 18. huhtikuuta 2016

#723: Miten siellä kyydissä keikutaan?

Pyysin teiltä viime viikolla kysymyksiä, joihin haluaisitte kuulla vastauksen blogissani. Heti ensimmäisestä kysymyskommentista löytyi aihe, johon halusin paneutua kokonaisen postauksen verran. Kiitos muuten jo tässä vaiheessa kaikille kysymyksiä jättäneille - vastauksia tipahtelee kevään mittaan joko näin erillisissä postauksissa tai sitten suppeammin yhdessä niin sanotussa vastaukspostauksessa, kysymyksen laajuudesta riippuen.

Eräs anonyymi jätti postaukseeni seuraavan kommentin: "mun mielestä sulla on todella hyvä ja nätti istunta. Joudutko tekemään sen eteen töitä (esimerkiksi urheilla paljon) ja olisiko sinulla antaa jotain omia mielipiteitä koskien hyvää istuntaa?". Kysymykset eivät loppuneet tähän ja seuraava liittyi mielestäni hyvin aiheeseen: "urheiletko ratsastamisen ohella? Jos urheilet, niin mitä teet ja oletko kokenut sen hyödylliseksi ratsastuksessa?". Nyt onkin aika pohtia omaa istuntaani ja muun urheilun merkitystä siihen. Aihe ei todellakaan ole uusi tämän blogin puolella, mutta viime kerrasta on kerinnyt vierähtää aikaa jo miltei vuoden verran. Silloin pohdittiin, onko täydellinen istunta vai toimiva hevonen tärkeämpää. Aiemmin olen analysoinut myös istuntani kehitystä sekä avannut kuvien ja tekstin muodossa simulaattorikokemusta. Kannattaa tsekata nuo linkit, sillä en halua toistaa itseäni, minkä vuoksi en kerro samoja asioita uudelleen.

Vihdoin kuvia Wallusta! Näitä on tulossa toinen samanlainen satsi, kuvathan otettiin tosiaan viikko sitten. Ihanaa, kun on t-paitakelit jo <3


Ihan ensimmäisenä haluan sanoa asiat suoraan. Oma mielipiteeni on edelleenkin se, että turha stressaaminen liian täydellisestä istunnasta aiheuttaa pelkkiä jännitystiloja kehoon, jolloin rennosta tekemisestä tulee liikaa suorittamista ja ratsastus vaikeutuu entisestään. Virheitä - niin ratsastuksellisia kuin istuntaan liittyviä - tulee tietysti korjata aktiivisesti, mutta niille tulee antaa aikaa. Mikään korjaus ei tapahdu hetkessä, vaikka saattaisitkin tajuta idean kerrasta. Ihmisen lihasmuisti syntyy toistojen kautta, minkä vuoksi vanhat ja opitut tavat on hidasta korvata uusilla. Näissä korjauksissa ehdottoman tärkeässä roolissa on osaava valmentaja tai istuntaopettaja, joka muistuttaa korjauksista jatkuvasti. Silloinkin, kun ne tuntuvat tulevan korvista ulos.

Hyviä istuntaopettajia on monenlaisia ja olenkin päässyt näkemään tämän kuudentoista ratsastusvuoteni aikana yhtä jos toista tapaa opettaa istunnalla vaikuttamista. Karkeasti opettajat voitanee jakaa kolmeen leiriin: niihin, jotka eivät kiinnitä istuntaan huomiota yhtään tai hyvin vähäisesti; niihin, jotka kyllä haluavat korjata virheitä, mutta joilla ei ole tarvittavaa tietotaitoa sekä niihin, jotka ovat perehtyneet ihmisen anatomiaan, ovat aktiivisen kiinnostuneita oppilaidensa tekemisestä hevosten selässä ja osaavat vielä lisäksi ratsastaa itsekin kiitettävästi. Viimeiseen kastiin kuuluvia opettajia on harvemmassa, mutta onnekseni olen päässyt sellaiseenkin oppiin. 




En halua nostaa ketään ihmistä toista paremmaksi, mutta suurimmat opit omaan istuntaani olen saanut ratsastuskouluvuosiltani Equstomista. Tuolloin opin ihan valtavasti paitsi istunnan merkityksestä, myös ihmisen anatomiasta. Tunneilla puhuttiin ihmisen luista ja lihaksista nimillä - siitä, miten mikäkin vaikuttaa mihinkin. Suurin osa termeistä oli aluksi mulle täysin vieraita, mutta vähitellen palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Oletko sinä kuullut esimerkiksi suoliluusta tai siitä, miten sen liike vaikuttaa ratsastajan apujen käyttöön? En minäkään ollut. Nuoren ratsastajan mielestä tuollainen pikkutarkka säätäminen saattoi välillä tuntua loputtoman tylsältä työmaalta, mutta jälkikäteen ajateltuna en voisi olla kiitollisempi saamistani opeista. Jos ei muuta, avarsivat ne paljon sitä, millainen ratsastaja haluaisin tulevaisuudessa oolla. 

Equstomissa ollessani opin ihan valtavasti erilaisia tapoja korjata virheitäni ja olenkin jakanut joitakin vinkkejä vuosien saatossa myös teille. Suurimmat ahaa-elämykset sain siitä, ettei esimerkiksi varpaiden väärä suunta johdu itse varpaiden asennosta, vaan mun kohdalla esimerkiksi toisesta hartianseudustani. Ongelmien ratkaisemisesta tuli monimutkeisempi palapeli: palasia ei laitettu väkisin paikoilleen (kuten esimerkiksi käsketty kääntämään jalkaa suoraksi), vaan seurauksien sijaan korjattiin syitä. 

Missäs ne kuuluisat vatsalihakset? Takakeno on ehdoton nou nou!


Nyt oltuani muutaman vuoden verran poissa Equstomista, ei istuntaopetusta ole tullut hankittua samassa mittakaavassa. Oman hevosen kanssa valmennuksissa keskitytään paljon siihen, miten hevonen liikkuu ja miten suoritamme ratsukkona - itse ratsastajan tarkempi analysointi ei ole välttämättä ensisijaisena kohteena. Toki esimerkiksi vinoihin ranteisiin, toispuoleisuuteen ja muuhun puututaan jatkuvasti, mutta entisaikoihini kuulunut millintarkka puurtaminen on siltä osin siirtynyt unholaan. En väitä, että muutos olisi mitenkään negatiivinen. Kuten valmentajani on hieman kärkkäästi sanonut, on ihan sama miten päin hevosen selässä on, jos hevonen liikkuu siitä huolimatta tai sen takia hyvin. Toki oikeanlainen istunta on avain parempaan ratsastukseen, mutta se ei ole sen ainoa edellytys.

Se yleisestä pohdinnasta. Mun oma istunta on laskenut lehmän hännän lailla vuoden 2012 jälkeen eli silloin, kun lopetin virallisesti ensimmäisen kerran ratsastustunnit Equstomissa. Toki opit ovat edelleen syvällä päässä, mutta koska ratsastan viitisen päivää viikosta ilman valvontaa, ei asioihin oikeasti tule kiinnitettyä huomiota. Päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet ovat kuluneet niin, etten ole joutunut miettimään vastaavia asioita jatkuvasti ratsastaessani. Uskoisin entisen istuntaopettajani parahtavan nähdessään nykyistä istuntaani, vaikkei se ulospäin välttämättä näytä kaaottiselta. 


Tässä yksi virheistäni: oikea käsi on irti kyljestä.


En ole kuitenkaan huolissani, sillä vaikka istuntani on saattanut huonontua, on oma ratsastukseni parantunut huimasti. Olen saanut voimaa koko kroppaan, oppinut vaikuttamaan eri tavoin erilaisiin hevosiin ja kasvanut suuresti ratsastajana. Toki haluaisin parantaa istunnassani yhtä jos toista, mutten ota asiasta vakavamielistä stressiä. En kuitenkaan halua jäädä paikoilleni ja siksi pyysin yhtä entisistä istuntaopettajistani pitämään mulle istuntatunnin, jota ennen tekisimme muutamia harjoitteita ihan maasta käsin. Kyseinen ihminen on opettajakoulutuksensa lisäksi myös personal trainer, joten kokemuspohja ihmisen fysiikasta on siinäkin suhteessa vahva.

Kysymykseen oheisliikunnasta tai -harjoitteista mulla on lyhyt vastaus. Mä en valitettavasti ehdi liikkumaan ratsastuksen ohella juuri ollenkaan, ellei satunnaisia lenkkejä tai kotiharjoitteita lasketa mukaan. Kesällä lenkkeilen säännöllisemmin, kerrasta neljään viikossa, mutta talvella saatan olla kuukaudenkin juoksematta. Jos lenkkeilen, saatan juosta muutaman kilometrin hyvänmielenlenkistä aina lähemmäs 15 kilometrin matkaa, mutta yleisesti pituus pysyttelee viiden kilometrin tuntumassa. En usko, että lenkkeilystä on ratsastukseen kovinkaan paljon hyötyä kestävyyskuntoa lukuunottamatta, mutta se on yksi harvoista tavoista pitää selkäni työkykyisenä. 




Haluaisin käydä salilla ja tehdä paljon lihaskuntoa, sillä siitä olisi varmasti suuri apu ratsastukseen. Intoa ei todellakaan vähennä jatkuvat treenivinkkipostaukset, jotka ovat lisääntyneet hevosblogeissa! Fakta kuitenkin on, että jos haluaisin lisätä aktiivisen salitreenin arkeeni, tulisi mun vähentää jostain muusta: opiskelu, hevosen päivittäinen hoito, työnteko, ihmissuhteet ja bloggaus ovat itsessään jo melko aikaavievä yhdistelmä. 

Kannustan jokaista vierailemaan edes kerran osaavan istuntaopettajan tunnilla, sillä sieltä voi saada paljon vinkkejä omaan treeniin kotioloihin! Kaikki oheisliikunta on varmasti hyväksi ratsastusta ajatellen, sillä liikunta ei taida koskaan tehdä pahaa. Lopuksi heitän teille vielä haasteen. Olen mahdottoman hidas apujeni kanssa, kuten olen moneen kertaan todennut. Haluaisin parantaa nopeuttani eli kehittää refleksejäni paremmiksi. Mikä liikuntalaji voisi soveltua tätä tarkoitusta varten? Jos sulla on antaa vinkkejä asiaan liittyen, laita ihmeessä kommenttia!

Onko sulla jokin oheisliikuntalaji, joka tukee ratsastusta?

40 kommenttia

  1. Mä venyttelen, teen joka ilta lihaskuntosarjat ja juoksen esteillä valmentautumisen oman hevosen kanssa lisäksi. Tässä vuosi sitten mun hevonen oli pitkään saikulla, ja innostuin erilaisista lihaskuntojutuista ja kun sitten palasi selkään oli ihan uus tunne istunnassa vaikka oli taukoa takana. Siitä ainakin on tosi, TOSI paljon hyötyä ja saa tehtyä kotona nopeasti! Otan myös venyvyyden pienenä apuna, vaikka ratsastuksessa siitä ei ihan niin paljoa apua ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on hyötyä! Hienoa, että jaksat harjoitella :)

      Poista
  2. Mä käyn Equstomissa ja oon siinä ohessa aloittanu Method Putkiston. Siitä on ollu mulle tosi paljon hyötyä varsinkin istunnan ja kehonhallinnan tukena.:) Musta sä kirjotat tosi kivasti ja sun blogia on ihana seurata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mä olenkin joskus käynyt Method Putkisto-tunneilla :)

      Poista
  3. Periaatteessa hyvin monessa liikuntalajissa vaaditaan nopeutta ja reaktiivisuutta. Veikkaan että jos aika on muutenkin kortilla, niin uuden lajin aloittaminen voi olla aika iso askel (en siis missään nimessä halua vähätellä sua, vaan pikemminkin realistisesti ajatella ajankäyttöä ja jaksamista koska itse oon kokeillut miten kauan kamelin selkä kestää kun on liian monta rautaa tulessa ja se ei kovin kauaa kestänyt). Suosittelisin ehkä ennemmin ammattilaisen tekemää oheistreeniä keskittyen nimenomaan koordinaatioon ja reaktiokykyyn, ja joka tukisi ratsastusta. Jos nyt kuitenkin jonkun uuden lajin kokeilu kiinnostaa, niin mun sydän hakkaa potku-/thainyrkkeilylle (voi harrastaa myös ilman kontaktia) josta saa lisäksi myös voimaa ja kestävyyttä sekä kaiken maailman voimistelulle mitä on nykyään hyvin tarjolla myös aikuisille/kuntoilijoille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri jotain ammattilaisen tekemää oheistreeniä haluaisin kokeilla, mutta toki kuulen mielelläni kokemuksia myös muista ihan uusista lajeista. Potkunyrkkeilyä onkin yksi kaverini harrastanut, hän tykkäsi siitä valtavasti! :)

      Poista
  4. Kiipeily! :D Se on ihan mielettömän hyvä laji. Siinä kehittyy koko kropan hallinta, jalkojen ja käsien koordinaatio niin yhdessä kuin erikseen sekä reaktionopeus ja tarkkaavaisuus.
    Kiipelyä on vielä todella helppoa lähteä kokeilemaan. Varsinkin boulderointia, jossa kiivetään ilman köysiä. Ei tarvitse mitään omia varusteita, kunhan menee boulderointi paikkaan ja vuokraa kengät ja kertoo että on ensimmäistä kertaa kokeilemassa. Henkilökunta tulee aina avustamaan alkuun. Ja jos korkeat paikat jännittää ei siellä seinällä tarvitse kiivetä kuin muutama kymmenen senttiä ylös päin ja harjottelua voi jatkaa vaikka seinän sivuttaissuunnassa. Ei edes paljoo maksa!

    Tässä yksi klippi josta näkee minkälaiseksi se kiipeily kehittää :)
    http://youtu.be/LCet6lU-2TQ

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Kiipeilyä olisi joskus tosi hauska testata. Onneksi mulla ei ole korkeanpaikankammoa ;)

      Poista
  5. Itse teen kotona joitakin treenejä ja käyn kerran viikossa juoksemassa. Reaktio kykyyn vois varmaan auttaa jotkut viiden kymmenen metriä ja lähet juoksee jotenki vaikka lähtö asentona selkä meno suuntaan.

    VastaaPoista
  6. Voi vitsi Vallu on kivan näköinen hevonen! :) Ihanan tomerat etujalat. :D

    Mä käyn ratsastuksen ohella salilla 3-4 kertaa viikossa. Aloittaessani treenaamisen monta vuotta sitten huomasin ison eron omassa ratsastuksessani muutaman kuukauden jälkeen. :) Uskon, että hyvän lihaskunnon ansiosta ratsastus varsinkin isoliikkeisillä hevosilla on huomattavasti helpompaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä hauska tapaus! Ja sun blogia mä olenkin seurannut ja miettinyt, että hitsi, olispa kiva jos olisi mahdollisuus treenata kuten sä :D

      Poista
  7. Herran jumala takki päälle nuori nainen, ei siellä vielä ole t-paita kelit!
    Itsekkään en treenaa ratsastuksen ohella mutta pyrin menemään ilman jalustimia paljon koska silloin joudun työskentelemään vielä enemmän vatsalihaksillani kuin yleensä ja se kehittää hyvin tasapainoa ja ainakin oma hevonen on niin herkkä istunnalle, että kun menen ilman jalustimia huomaan heti jos vetäydyn toispuoleiseksi tai jos esim. sisäpohkeeni on ulkopohjetta vahvempi, tuntuu siis että opin hallitsemaan kehoani ja apuja paremmin sitä kautta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo viime päivinä ei kyllä ole ollut, mutta tuolloin oli tosi lämmintä :D hienoa, että olet keksinyt tavan hallita kroppaa paremmin!

      Poista
  8. Hassua sanoa, mutta nyt kun olen panostanut oheisliikuntaan on ratsastus päässyt ihan uusiin ulottuuvuuksiin. Aloitin ratsastamisen ohella viime syksynä aktiivisesti salilla käymisen ja nyt keväällä thainyrkkeilyn. Näitä sovittelen viikkojen ohjelman mukaan aikatauluuni, mutta ero on huikea kun lihakset joutuvat erillaiseen rasitukseen ja oma keho kehittyy ja opit tuntemaan miten juuri oma kehosi toimii. Vaikka ajattelee ettei thainyrkkeily auta juuri millään, niin ai että siellä vasta keho joutuukin uusiin harjoituksiin ja olen saanut paljon vinkkejä keskikehon hallintaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla! Antaa kyllä motivaatiota miettiä omaakin treenaamista enemmän :)

      Poista
  9. Aloitin viime syksynä joogan (ratsastuksenopettajan vinkkauksesta), ja siitä on sitten syntynyt rutiini venytellä... joskus vaikka ihan tv:tä katsoessa venyttelen. En osaa sanoa, miten paljon se ratsastukseeni vaikuttaa, koska ratsastus on tällä hetkellä tauolla hevosen tiineyden takia, mutta ihan muuhun elämään (työ) sen olen huomannut vaikuttavan.

    Suurimman ahaa-elämyksen istunnan suhteen koin kuitenkin viime kesänä Centered Riding-kurssilla. Tänä kesänä olisi taas mahdollisesti tarkoitus osallistua sellaiseen, jos aikataulut vain natsaa. Sitä kyllä voin suositella! (Ja ei se haittaa, että kaksi päivää menin silloin vain käyntiä... ;) Siinäkin oppi jo paljon kehon hallintaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joogasta olen kuullut paljon hyvää! Meidän perheessä äiti on ihan hurahtanut siihen :D

      Centered Riding on mulle tuttu juurikin Equstom-ajoilta, sillä opettajat olivat koulutettuja siihen. Monta vuotta tuli siis tahkottua niitäkin asioita :) ja ihan totta, käynti on ihan yhtä tehokas askellaji!

      Poista
  10. Kannattaa lopettaa bloggaaminen ja keskittyä ennemmin siihen missä haluaa olla hyvä. Turhanpäivästä selittelyä ja tulokset puhuu puolestaan ei kuvat eikä kehuminen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enköhän mäkin saa tehdä elämälläni mitä haluan - bloggaus kuuluu tällä hetkellä lempipuuhiini kaiken muun ohella. Miksi koet tämän postauksen selittelynä? Missä kohden kehun itseäni? Kuulisin mielelläni vastauksen, sillä itsensä kehittäminen on pitkä prosessi :)

      Poista
  11. Ei vitsi miten kaunis tuo Wallu on!

    VastaaPoista
  12. Jos haluat vikkelät jalat, niin kokeile steppaamista. Afrotanssilla saat käsiosastoon vauhtia. Kumpikaan ei vaadi jättiliikkuvuutta tai voimaa. Yksäritunnin voi pitää vaikka kotona.

    VastaaPoista
  13. Mulla on aina ollut ratsastuksessa ja erityisesti istunnassa ongelmana se, että mulla on huono koordinaatio. Jos toista kättä pitää korjata, liikkuu kroppa johonkin väärään suuntaan jne, enkä hahmota tai pysty hallitsemaan koko kroppaa yhtäaikaisesti. No, aloitin 1,5 vuotta sitten taekwondon, ja kävin treeneissä 1-2 kertaa viikossa, miten nyt hevosenomistajan ja opiskelijan aikataulut sain järjestymään. Taekwondossa tehtiin lihaskuntoakin, mutta eritoten potkusarjojen, nyrkkeilyn, itsepuolustuksen ja sparrin yms. myötä aloin oikeasti ymmärtämään omaa kroppaani. Esimerkiksi potkuissa kun pitää työntää lantiota eteen (tai kiertää, riippuen potkusta), hoksasin vihdoin oikeasti, miten sitä lantiota hallitaan ja liikutetaan. Ja hitto vie, sehän on tosi tärkeä asia ratsastuksessa! :)

    Nykyään en enää ole ehtinyt aikoihin käydä taekwondossa, mutta pelkästään alkeiden oppiminen keltaiseen vyöhön asti avasi mulle aivan uusia ulottuvuuksia kropasta. Laji oli mulle tosi vaikeaa huonon koordinaation vuoksi, mutta sitäkin antoisempaa! Nykyään istunta ja kropan hallinta ja se kuuluisa koordinaatio on parantunut huomattavasti, kiitos uuden lajikokeilun :) Tämän myötä myös apujen anto on selkeytynyt ja nopeutunut, kun reagointikyky on kasvanut. Meille taikkistunneilla opetettiin puolustus niin, että jos et ehtinyt puolustamaan, se kaverin nyrkki oikeasti osui kasvoihin. Muutaman mustelman jälkeen oppi väkisinkin reagoimaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, tuo viimeinen lause oli hauska! Mutta ihan varmasti on opettavainen laji, eikä yhtään hullumpi ajatus ratsastuksen tukena :)

      Poista
  14. Itse ratsastaan vaan pari kertaa vkossa ja nekin ratsastuskoulussa, jossa opettaja on periaatteessa koko ajan läsnä ja pystyy neuvomaan, mutta onhan se ihan totta että ei pari kertaa viikossa ratsastava sillä mitään sixpackiä saa, eikä itseään pysty kontrolloimaan läheskään niin hyvin jos lihakset ovat huonossa kunnossa.
    Teen lihaskuntoa pari-kolme kertaa viikossa(ihan kotona saa 30-60 minuutissa paljon aikaan!) ja lenkkeilen välillä kävellen, välillä hölkäten toiset 2-3 kertaa.
    Olen ratsastanut kuitenkin aika pienestä ja lihaskuntoa on tullut vuoden mittaa lisäiltyä ja muunneltua, niin en osaa sanoa paljonko se on ratsastukseeni vaikuttanut, mutta kyllä sen ansiosta jotain muutosta on tullut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että jaksat tehdä lihaskuntoa ratsastuksen ohella :)!

      Poista
  15. No, miten se suoliluun liike vaikuttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä minäki oisin halunnu tarkempaa selostusta :)

      Poista
    2. Rehellisesti sanottuna mä en enää edes muista, se oli niin pikkutarkkaa jo siinä vaiheessa :D Mutta karkeasti ottaen ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa kehon osan liike: kun sitä muuttaa tietynlaiseksi, vaikuttaa se omaan istuntaan ja sitä kautta hevoseen.

      Poista
  16. Voitko järjestää arvonnan?

    VastaaPoista
  17. Muakin harmittaa, kun opiskelun, töiden ja tallin jälkeen ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa eikä voimia enää treenata lihaskuntoa! Omakin heppani vaatisi multa vaatisi ihan ehdottomasti sekä lihasvoiman (varsinkin keskivartalon), että aerobisen kunnon kohotusta sen vaikean ravin takia. Täytyy myöntää, että omaa laiskuuttanihan se vaan on, etten viitsi enää iltaisin 20-21 aikaa lähteä liikkumaan, enä myöskään aamuisin ennen koulua/töitä.

    Toinen joka harmittaa, on se ettei opiskelijana ole koskaan rahaa tarpeeksi. Nytkin kun tilillä on rahaa 7e ja seuraava palkka tulee maanantaina, ei millään viitsisi/pysty maksamaan kuntosalijäsenyydestä useita kymppejä kuukaudessa. Varsinkaan jossei siellä ehdi käymään kuin 1-2x/vk... Kotona harjoittelu sitten taas ei ole yhtään niin tehokasta, kuin mitä se olisi kunnon vehkeillä kuntosalilla.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pitää perustaa joku köyhien ja kiireisten opiskelijoiden kotitreenikerho :D Eikö olisi hieno idea! Tsempattaisiin toisiamme käymään ilmaisissa puistojumpissa tai jotain muuta :P

      Poista
  18. Mulla auttoi kuntonyrkkeily hirveästi omaan istuntaan kun sai ylävatsalihaksiin voimaa. Voiman lisäksi kropasta, varsinkin niska-hartiaseudulta lähti kaikki jumit avautumaan. Kuitenki ehkä suurin muutos oli mielentilassa ja nykyään ratsastaessa on rauhallisemmassa mielentilassa ja pystyy keskittymään paremmin. :)

    VastaaPoista
  19. Onko Wallu isompi kuin Champ? Paljon molempien säkä suunnilleen on? Wallu näyttää ainakin pitempi jalkaiselle kuin Champ :) Kumpi hevosista on parempi ratsastettavuudeltaan ja miten se ilmenee?

    Kaverisi Milla, niin monta hevosta hänellä on ja asuuko hänen hevoset samalla tallilla kuin Champ? Hänen se voikko hevonen on super kaunis! Olisi kiva nähdä pitkästä aikaan videopostausta kun vaihdatte hevosia?:)

    Tunnetko sellaisen henkilön kuin Ada Nybackalta? Eikö hänen hevosensa Axu olekkin unelma? Mielestäni yksi komeimmista hevosista minkä tiedän! Oletko koskaan ratsastanut sillä?

    Ihanaa loppuviikkoa sinulle ja Champille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wallu on isompi kuin Champ ja sillä on myös pidemmät jalat. Champ on vähän sellainen mäyräkoiramalli :D Vaikea sanoa, kumpi on parempi ratsastettavuudeltaan. Wallu on todella monella tapaa yksinkertaisempi ja työmotivoituneempi, niin siksi ehkä se. Molemmilla on omat ongelmansa.

      Millalla on kaksi hevosta, eivät asu Champin kanssa samalla tallilla. Katsotaan jos joskus tehdään videopostausta taas yhdessä :) Elma on kyllä Super nätti!

      Tunnen Adan ja Axu on oikein hieno herra, mitä olen kuvista ja muutaman kerran tallissa nähnyt. En ole ratsastanut :D

      Kiitos samoin!

      Poista
  20. Heips☺ mä harrastan ratsastuksen lisäks karatea. Oon huomannu ite et kun karatessa treenataan paljon niin lihaskuntoa, voimaa, ketteryyttä ja nopeutta sekä keskittymis kykyä et se on tuonu mulle lisää itseluottamusta ja rohkeuttakin ratsastukseen ja sitä kautta sit on ratsastaessa reagointi kyky eri tilanteisiin parantunu ja kroppa kestää ns. Kasassa ratsastaessa paremmin. Eikä sit niinkään hätkähdä yllätyksistä mitä puska loikkia saattaa tullakkaan eli ns. Pääkylmänä 😀 karate tukee mun mielestä tosi hyvin ratsastusta sitä kannattaa kokeilla jos vaan saat sopimaan aikatauluihis 😌 ☺

    VastaaPoista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat