#852: Videopostaus Saksasta 2/4

Saksan reissun sunnuntaipäivä oli ensimmäinen kokonainen päivä poissa Suomesta - ja samalla ensimmäinen päivä, kun pystyin heti herättyäni käydä toivottamassa Champille hyvät huomenet. Hassua, mutta samalla jotenkin kamalan kotoisaa! Tässä postauksessa pääsettekin siis kurkistamaan toiseen videoon matkaltamme, ensimmäinen osa on katsottavissa täältä. 

Sunnuntai tuntui olevan kovin toiminnantäytteinen. Okei, eihän meillä ollut oikeastaan yhtenäkään päivänä sellaista ylimääräistä chillailuaikaa, sillä olimme reissussa kuitenkin vain sen neljä päivää. Ja tekemistä oli vaikka muille jakaa! Mä kyllä olen ihmisenäkin sellainen, että tykkään mieluumin puuhata kuin vain olla. Toki tässäkin on poikkeuksensa, esimerkiksi juuri menneen viikon sunnuntaina hengasin kokonaisen päivän sisätiloissa, enkä poistunut huoneestani kuin valmistaakseni ruokaa illalla. Edellinen päivä olikin kulunut ensin töissä, sitten ratsastaen neljä hevosta ja lopulta odotellen kaverin hevosen kotiutumista aina yön pikkutunneille asti. Täyslepo on mulle sellainen asia, jonka jälkeen tekee todellakin mieli tarttua töihin. Hyvä tapa huijata itseään hommiin siis ;)

Palatakseni aiheeseen on todettava, että sunnuntai Saksassa toi mukanaan taas sellaisia asioita, joita en varmasti tule unohtamaan hetkeen. Aamupäivällä lähdimme nimittäin Nellin ja Erikan kanssa maastoon, kukin omien hevostemme kanssa. Tai no, Nellillä oli hänen siskonsa hevonen, Erikalla hänen uusi hevosensa ja mulla tietysti Champ. Oli ihan mahtavaa päästä ratsastamaan niissä maisemissa, sillä noin hienoja ja hevosystävällisiä maastoja on vaikea muualta löytää: hyväpohjaisia ratsastusreittejä löytyy niin paljon, etten varmasti koskaan oppisi jokaista reittiä ulkoa. Ja jos reitit loppuvat, voit aina hyvällä omallatunnolla poiketa polulta metsään, sillä sen pohja on tasainen. Ainoa miinus taitaa olla alueella olevat villieläimet, kuten villisiat. Ne kuulemma saattavat olla melko pelottavia hevosten mielestä juurikin ison kokonsa vuoksi.

Meidän maastoreissumme aikana ei kuitenkaan villisikoja nähty, mutta laukattiin kyllä senkin edestä. Aluksi Nelli meni joukon johdossa, mutta loppumatkassa vaihdoimme Champin ensimmäiseksi. Champ on siitä ihana hevonen, että sen kanssa voi olla melko huoletta maastossa. Se ei pelkää autoja (ihan kuin niitä tuolla olisi edes vastaan tullut), rekkoja tai mitään muutakaan, mitä nyt virtaava vesi tai isot kivikasat saattavat kummastuttaa. Jos se saa olla joukon ensimmäisenä, saa sitä hanattaa vaikka ohjat pitkinä laukkasuorilla. Mutta jonossa ollessaan se kyllä kuumuu, me tultiinkin kaikki ravipätkät koottua laukkaa Nellin perässä. Ruuna kun ei malttanut ravata, vaan halusi välttämättä touhottaa laukkaa vaikka sitten paikallaan. Niin innoissaan se oli!

Aamupäivän maastoratsastuksen jälkeen lähdimme kiireen vilkkaa kohti designer outletia, jossa kiertelimme pari tuntia haalien mukaamme erilaisia ostoksia eri liikkeistä. Näistä mä kerron lisää viimeisessä postauksessa videoiden kera, mutta mun ostokset tuli hankittua Calvin Kleinin, Ralph Laurenin sekä Niken liikkeistä, ellen nyt tässä hätäpäissäni jotain laskuista unohtanut. Shoppailun ohella nautimme maittavan lounaan, jonka jälkeen lähestulkoon juoksimme kohti Neumünsteria ja kisoja. Niclaksella kun sattui olemaan vuorossa GP-startti, jossa hän hyppäsi Santulla. Harmiksemme missasimme ensimmäisen kierroksen, mutta ehdimme katsella muita hevosia ja seurata uusinnan kokonaan. Uusinnassa mukana oli koviakin nimiä, esimerkiksi ruotsalainen olympiamitaleitakin saavuttanut Rolf-Göran Bengtsson tuli luokassa toiseksi. Nikke ratsasti hienosti kolmannelle sijalle.

Linkki videoon.

Illalla vietimme aikaa tyttöjen kanssa asunnolla ruokaa syöden ja jälleen kaikesta rupatellen. Jossain välissä lähdin moikkaamaan Champia talliin. Yritin syöttää sille porkkanaa siten, että pidin porkkanan omien hampaideni välissä, mutta eihän ruuna aluksi edes tajunnut mistä koko herkkupalaa olisi pitänyt etsiä. Ja kun se lopulta tajusi asian, pudotti se porkkanan maahan. On se hassu! Loppuillasta katsoimme porukalla Housen ensimmäistä tuotantokautta, joka johti siihen, että olen viettänyt täällä Suomessakin kaiken vapaa-aikani katsellen kyseistä sarjaa jakso jaksolta eteenpäin. Siihen jää niin helposti koukkuun, vaikka osan niistä onkin aikoinaan televisiosta nähnyt.

Toinen päivä Saksassa oli siis varsin tapahtumarikas. Tämän jälkeen luvassa on vielä kaksi videota reissustamme. Jos teillä on kommenttia videoista, laittakaa ihmeessä palautetta tulemaan! Mä yritän tehdä videoista koko ajan katsojaystävällisempiä, vaikken ole mikään velho noiden videoiden suhteen. Nämäkin on toteutettu lähinnä lätkäisemällä klippejä peräkkäin, mutta ainakin mulle ne ovat vuosien päästä ihania muistoja reissuista, joita olen päässyt toteuttamaan.