#768: Ratsastajan asennolla on merkitystä

Valmentajanvaihdoksen myötä olen joutunut kiinnittämään uudella tavalla huomiota omaan istuntaani esteiden välissä - ja miksei niiden päälläkin. Nyt muutamien valmennustuntien jälkeen olen alkanut hahmottamaan sitä fiilistä, jota multa halutaan oman olemiseni puitteista saada. Vaikka matka oikeanlaiseen tekemiseen on pitkä, auttaa asioiden sisäistäminen ja toivotun tavan ymmärtäminen tavoitteisiin pääsemistä. Mikä kaikki sitten onkaan muutoksen alla?

Istunnan merkitystä on korostettu mulle aina siitä asti, kun aloin käymään Equstomissa ratsastuskoulutunneilla vuonna 2009. Näiden tuntien myötä mulle avautui aivan uudenlainen todellisuus, jossa pelkkä nyrkkien pystyssä pitäminen ei riittänyt "hyvään istuntaan". En toki vähättele edellisiä opettajiani tai ratsastuskoulutuntejani, mutta istuntaan ja kehonhallintaan muutenkin painottuneella tallilla asiat hevosen selässä käytiin lähtökohtaisesti istunnan kautta lävitse. Sileänratsastuksen puolella opit ovat siis ainakin aikoinaan olleet mielessäni paremmin kuin hyvin, joskin tässä kolmen vuoden aikana ne ovat saattaneet siirtyä hieman epäaktiivisempaan ajatteluun kaikesta yrityksestä huolimatta.

Esteratsastuksessa varsinaista supersyvällistä kehonhallintaa en ole koskaan tunneilla päässyt kokeilemaan, ellei ihan muutamia centered ridingiin painottuneita puomi-kavalettitunteja lasketa mukaan. Mulle on aina aiemmin painotettu melko kevyttä istuntaa, joka on jäänyt osittain ratsastuskouluajoilta takaraivoon: vähän eteenpäin nojaten, kevyesti satulassa, reippaasti hevosen liikkeen mukana. Useimmille ratsastuskouluhevosille tuollainen tyyli sopii, sillä ne ovat tasaisia, suhteellisen helposti ratsastettavia ja kokeneita omassa hommassaan. Kun Champ tuli mulle, painotti valmentajani edelleen samaa kevyttä tyyliä, hokien usein ratojeni aikana "istu vessanpönttökönötyksessä". Tällä hän haki sitä, että istuisin vähän kevyemmin satulassa, en siis selkä suorassa. 

Nämäkin ihanat kuvat on kuvannut Rosita, jonka blogiin pääset tästä. Iso kiitos :)

Jossain vaiheessa aloin saamaan estevalmennustunneilla enemmän ohjeistusta tiiviimmästä istumisesta satulaan. Ongelmana oli nimittäin se, että jäin (ja jään edelleen) liikaa seisomaan jalustimille esteiden jälkeen ja kaarteissa, jolloin en ole tarpeeksi nopeasti valmis seuraavalle esteelle. Vessanpönttökönötys vaihtui "peppu penkkiin" -huutoihin, mutta vaikka kuinka yritin istua tiiviisti satulaan, en saanut tekemiseeni sitä vankkaa otetta. Pienemmillä ja teknisesti vaatimattomammilla radoilla ongelma ei näkynyt selvästi, mutta esteiden noustessa ja teknisyyden kasvaessa esteiden välissä tapahtuvat virheet kostautuivat. En ollut valmis seuraavalle esteelle kuin vasta sen jälkeen, kun hyppy oli jo tapahtunut - jos silloinkaan. Esteen jälkeen jäin fiilistelemään, olin vähän etukumarassa, painopiste selkeästi hevosen liikkeen edellä. Näissä tilanteissa hevonen pääsee tekemään asioita oman tahtonsa mukaan erittäin helposti: esimerkiksi jäädä pomppimaan kulmiin.

Muistanette varmaan, kun sain kesäkuun Niclaksen valmennuksessa ohjeita pitkän veden ratsastamisen suhteen. Tyylin tulee olla melko saksalainen: tiiviisti satulassa, vähän jopa liikkeen takana, selkä suorassa, jalat kiinni hevosen kyljissä ja kädet kannettuna, ajatellen liikkeen suuntaan. Tyyli eroaa paljon jenkkiläisestä, jossa hevoselle annetaan paljon tilaa, tuntuma on kevyempi ja ratsastaja on osittain jopa täysin kevyessä istunnassa. Jos ratsastan tuolla jälkimmäisellä tavalla kohti ongelmaesteitä, annan hevoselle mahdollisuuden kääntyä tilanteesta pois milloin tahansa. Tuntuma tulee säilyttää loppuun asti, jalat ovat kiinni koko ajan ja niitä käytetään puristamalla pohjetta, ei potkaisemalla hevosta. Väkivalta ei auta eläinten kanssa muutenkaan, mutta potkaisemalla myös irrotamme samalla jalan hevosen kyljistä, jolloin sille tulee taas yksi mahdollisuus valita toisin.

Champilla on aina niin loistavat ilmeet, kun se lähestyy estettä. Tässäkin siis tultiin tuolle pikkuiselle kavaletille, joka on postauksen ensimmäisessä kuvassa :D

Hevoset ovat usein varsin fiksuja eläimiä. Viime valmennustunnilla Champ kielsi jo kaukaa vesimattoesteelle, josta se olisi päässyt yli vaikka takaperin kävelemällä. Valmentajani ei käskenyt käyttämään raippaa tai potkaisemaan hevosta, kuten ei Nikkekään kesäkuussa käskenyt. Hevosten kanssa tulee olla niitä fiksumpia, väkivalloin niistä saa yleensä vain entistä yhteistyökyvyttömämpiä. Haluan painottaa, etten tuomitse raipankäyttöä, sillä se on apuvälineenä toimiva tietyissä tilanteissa. Tässä kohden pyrimme kuitenkin olemaan hevosta viisaampia ja valmentajani käski mun tulla esteen eteen, jossa Champ sai haistella estettä hetken. Sitten mun tuli peruuttaa noin viidentoista metrin matka suoralla linjalla esteeltä pois, nostaa laukka ja tulla este samalla linjalla heti pysähdyksistä. Ja kappas, hevonen meni siitä yli ilman samanlaista kyttäämistä.

Mikä idea oli peruuttamisessa? Peruuttaminen on tuhat kertaa raskaampaa Champille kuin hypätä pikkuruisen vesimattoesteen yli. Tilanteissa, jossa hevonen esimerkiksi kieltää kytätessään estettä, peruuttaminen on hyvä vaihtoehto. Hevonenkin tajuaa, että se pääsee helpommalla hypätessään esteen yli, jolloin sen ei tarvitse peruuttaa pitkää matkaa. Toisaalta peruuttaessa päästään hyvin hevosen ympärille, se tulee väkisinkin paremmin takajalkojensa päälle.

Mutta sitten takaisin aiheeseen eli istuntaani esteillä! Nykyinen estevalmentajani haluaa, että istun esteiden välissä tiiviimmin satulassa. Se ei tarkoita paikalleen jämähtänyttä puupalikkaa, vaan ratsastajaa, joka istuu ryhdikkäästi hartiat takana, kädet kannettuna ja selkä suorana. Estettä lähestyessä käsien tulee olla kannettuna, jotta ponnistuksessa ne suuntautuvat oikeaoppisemmin hevosen suuta kohden. Kun kädet ovat paremmin ylhäällä, ei ylävartalo heittäydy hevosen kaulalle ponnistuksessa ja näin ollen hevonen pääsee paremmin nousemaan lavoistaan hyppyyn, jolloin puomit pysyvät paikoillaan. Tästä on loistava esimerkki videolla, jossa Champ pudottaa pystyn oman istuntani takia. Toisella kerralla korjaan omaa olemistani, jolloin hevonen suorittaa hypyn paremmin.

Tässä istunta kärsii, kun toin hevosen liian lähelle estettä..

Linkki videoon.

Kun istun tavalla, josta selitin juuri ylempänä, olen samalla myös paljon nopeammin valmis esteiden jälkeen. Ja samalla hypyt lähtevät suuntautumaan paremmin ylös, eivätkä tule niin kovin hätäisiksi ja laaoiksi. Toki eri hevosille sopii erilainen tyyli: Niclaksen kanssa Champ suoritti äärettömän hyvin ja rennosti pidemmällä ohjalla ja löysemmällä tuntumalla, sillä hänellä on valtavasti enemmän kokemusta, taitoa ja silmää ratsastaa hevonen muutenkin oikein esteille ja niiden välissä. Tässä tilanteessa sanoisin, että tää uusi tyyli sopii mulle ja Champille oikein hyvin. Se on nyt ihan erilainen ratsastaa esteiden välissä, sillä sen laukkaan on tuntunut tulevan paljon enemmän säätelyvaraa ja voimaa. En tiedä, tuntuuko tämä vain omaan takapuoleeni vai näyttääkö meno parantuneen videoiltakin käsin - ainakin katsomassa olleet ihmiset ovat kuulemma huomanneet eroja ja nimenomaan positiiviseen suuntaan.

Suuressa osassa on toki myös oma asenteeni hommaa kohtaan. Valmentajanvaihdoksen suurin muutos lienee siinä, että ainakin itse otan valmennukset taas satakymmenenprosenttisesti tosissani. Haluan oppia koko ajan uutta, suorittaa paremmin ja korjata jokaisen virheeni. Vaikka olen aina tykännyt käydä estevalmennuksissa, oli ne keväällä ehkä enemmänkin sellaista hupiajelua, jossa puolet ajastani meni naureskellessani omille tai hevoseni jutuille. Eikä sellaisessa mielentilassa opi.

Jätin videoon tällä kertaa alkuperäiset äänet, sillä valmentajan ratojen aikana sanomat kommentit kuuluvat videolla yllättävän hyvin. Mukana on tuttuun tapaan ihan jokainen hyppy, myös ne kiellot ja epäonnistumiset. Kannattaa vilkaista, jos kiinnostaa! Mä lähden nyt tallille ratsastamaan, myöhemmin tällä viikolla on luvassa aivan ihania kuvia meidän satumaisista kuvauksista ja parikymmenminuuttinen MyWeekend -videopostaus Hangon Sea Horse Weekista. Pysykää siis kuulolla ;)

Oletko sä muuttanut jotain konkreettista istunnassassi viime aikoina?