maanantai 1. elokuuta 2016

#768: Ratsastajan asennolla on merkitystä

Valmentajanvaihdoksen myötä olen joutunut kiinnittämään uudella tavalla huomiota omaan istuntaani esteiden välissä - ja miksei niiden päälläkin. Nyt muutamien valmennustuntien jälkeen olen alkanut hahmottamaan sitä fiilistä, jota multa halutaan oman olemiseni puitteista saada. Vaikka matka oikeanlaiseen tekemiseen on pitkä, auttaa asioiden sisäistäminen ja toivotun tavan ymmärtäminen tavoitteisiin pääsemistä. Mikä kaikki sitten onkaan muutoksen alla?

Istunnan merkitystä on korostettu mulle aina siitä asti, kun aloin käymään Equstomissa ratsastuskoulutunneilla vuonna 2009. Näiden tuntien myötä mulle avautui aivan uudenlainen todellisuus, jossa pelkkä nyrkkien pystyssä pitäminen ei riittänyt "hyvään istuntaan". En toki vähättele edellisiä opettajiani tai ratsastuskoulutuntejani, mutta istuntaan ja kehonhallintaan muutenkin painottuneella tallilla asiat hevosen selässä käytiin lähtökohtaisesti istunnan kautta lävitse. Sileänratsastuksen puolella opit ovat siis ainakin aikoinaan olleet mielessäni paremmin kuin hyvin, joskin tässä kolmen vuoden aikana ne ovat saattaneet siirtyä hieman epäaktiivisempaan ajatteluun kaikesta yrityksestä huolimatta.

Esteratsastuksessa varsinaista supersyvällistä kehonhallintaa en ole koskaan tunneilla päässyt kokeilemaan, ellei ihan muutamia centered ridingiin painottuneita puomi-kavalettitunteja lasketa mukaan. Mulle on aina aiemmin painotettu melko kevyttä istuntaa, joka on jäänyt osittain ratsastuskouluajoilta takaraivoon: vähän eteenpäin nojaten, kevyesti satulassa, reippaasti hevosen liikkeen mukana. Useimmille ratsastuskouluhevosille tuollainen tyyli sopii, sillä ne ovat tasaisia, suhteellisen helposti ratsastettavia ja kokeneita omassa hommassaan. Kun Champ tuli mulle, painotti valmentajani edelleen samaa kevyttä tyyliä, hokien usein ratojeni aikana "istu vessanpönttökönötyksessä". Tällä hän haki sitä, että istuisin vähän kevyemmin satulassa, en siis selkä suorassa. 

Nämäkin ihanat kuvat on kuvannut Rosita, jonka blogiin pääset tästä. Iso kiitos :)



Jossain vaiheessa aloin saamaan estevalmennustunneilla enemmän ohjeistusta tiiviimmästä istumisesta satulaan. Ongelmana oli nimittäin se, että jäin (ja jään edelleen) liikaa seisomaan jalustimille esteiden jälkeen ja kaarteissa, jolloin en ole tarpeeksi nopeasti valmis seuraavalle esteelle. Vessanpönttökönötys vaihtui "peppu penkkiin" -huutoihin, mutta vaikka kuinka yritin istua tiiviisti satulaan, en saanut tekemiseeni sitä vankkaa otetta. Pienemmillä ja teknisesti vaatimattomammilla radoilla ongelma ei näkynyt selvästi, mutta esteiden noustessa ja teknisyyden kasvaessa esteiden välissä tapahtuvat virheet kostautuivat. En ollut valmis seuraavalle esteelle kuin vasta sen jälkeen, kun hyppy oli jo tapahtunut - jos silloinkaan. Esteen jälkeen jäin fiilistelemään, olin vähän etukumarassa, painopiste selkeästi hevosen liikkeen edellä. Näissä tilanteissa hevonen pääsee tekemään asioita oman tahtonsa mukaan erittäin helposti: esimerkiksi jäädä pomppimaan kulmiin.

Muistanette varmaan, kun sain kesäkuun Niclaksen valmennuksessa ohjeita pitkän veden ratsastamisen suhteen. Tyylin tulee olla melko saksalainen: tiiviisti satulassa, vähän jopa liikkeen takana, selkä suorassa, jalat kiinni hevosen kyljissä ja kädet kannettuna, ajatellen liikkeen suuntaan. Tyyli eroaa paljon jenkkiläisestä, jossa hevoselle annetaan paljon tilaa, tuntuma on kevyempi ja ratsastaja on osittain jopa täysin kevyessä istunnassa. Jos ratsastan tuolla jälkimmäisellä tavalla kohti ongelmaesteitä, annan hevoselle mahdollisuuden kääntyä tilanteesta pois milloin tahansa. Tuntuma tulee säilyttää loppuun asti, jalat ovat kiinni koko ajan ja niitä käytetään puristamalla pohjetta, ei potkaisemalla hevosta. Väkivalta ei auta eläinten kanssa muutenkaan, mutta potkaisemalla myös irrotamme samalla jalan hevosen kyljistä, jolloin sille tulee taas yksi mahdollisuus valita toisin.




Champilla on aina niin loistavat ilmeet, kun se lähestyy estettä. Tässäkin siis tultiin tuolle pikkuiselle kavaletille, joka on postauksen ensimmäisessä kuvassa :D
Hevoset ovat usein varsin fiksuja eläimiä. Viime valmennustunnilla Champ kielsi jo kaukaa vesimattoesteelle, josta se olisi päässyt yli vaikka takaperin kävelemällä. Valmentajani ei käskenyt käyttämään raippaa tai potkaisemaan hevosta, kuten ei Nikkekään kesäkuussa käskenyt. Hevosten kanssa tulee olla niitä fiksumpia, väkivalloin niistä saa yleensä vain entistä yhteistyökyvyttömämpiä. Haluan painottaa, etten tuomitse raipankäyttöä, sillä se on apuvälineenä toimiva tietyissä tilanteissa. Tässä kohden pyrimme kuitenkin olemaan hevosta viisaampia ja valmentajani käski mun tulla esteen eteen, jossa Champ sai haistella estettä hetken. Sitten mun tuli peruuttaa noin viidentoista metrin matka suoralla linjalla esteeltä pois, nostaa laukka ja tulla este samalla linjalla heti pysähdyksistä. Ja kappas, hevonen meni siitä yli ilman samanlaista kyttäämistä.

Mikä idea oli peruuttamisessa? Peruuttaminen on tuhat kertaa raskaampaa Champille kuin hypätä pikkuruisen vesimattoesteen yli. Tilanteissa, jossa hevonen esimerkiksi kieltää kytätessään estettä, peruuttaminen on hyvä vaihtoehto. Hevonenkin tajuaa, että se pääsee helpommalla hypätessään esteen yli, jolloin sen ei tarvitse peruuttaa pitkää matkaa. Toisaalta peruuttaessa päästään hyvin hevosen ympärille, se tulee väkisinkin paremmin takajalkojensa päälle.

Mutta sitten takaisin aiheeseen eli istuntaani esteillä! Nykyinen estevalmentajani haluaa, että istun esteiden välissä tiiviimmin satulassa. Se ei tarkoita paikalleen jämähtänyttä puupalikkaa, vaan ratsastajaa, joka istuu ryhdikkäästi hartiat takana, kädet kannettuna ja selkä suorana. Estettä lähestyessä käsien tulee olla kannettuna, jotta ponnistuksessa ne suuntautuvat oikeaoppisemmin hevosen suuta kohden. Kun kädet ovat paremmin ylhäällä, ei ylävartalo heittäydy hevosen kaulalle ponnistuksessa ja näin ollen hevonen pääsee paremmin nousemaan lavoistaan hyppyyn, jolloin puomit pysyvät paikoillaan. Tästä on loistava esimerkki videolla, jossa Champ pudottaa pystyn oman istuntani takia. Toisella kerralla korjaan omaa olemistani, jolloin hevonen suorittaa hypyn paremmin.



Tässä istunta kärsii, kun toin hevosen liian lähelle estettä..


Kun istun tavalla, josta selitin juuri ylempänä, olen samalla myös paljon nopeammin valmis esteiden jälkeen. Ja samalla hypyt lähtevät suuntautumaan paremmin ylös, eivätkä tule niin kovin hätäisiksi ja laaoiksi. Toki eri hevosille sopii erilainen tyyli: Niclaksen kanssa Champ suoritti äärettömän hyvin ja rennosti pidemmällä ohjalla ja löysemmällä tuntumalla, sillä hänellä on valtavasti enemmän kokemusta, taitoa ja silmää ratsastaa hevonen muutenkin oikein esteille ja niiden välissä. Tässä tilanteessa sanoisin, että tää uusi tyyli sopii mulle ja Champille oikein hyvin. Se on nyt ihan erilainen ratsastaa esteiden välissä, sillä sen laukkaan on tuntunut tulevan paljon enemmän säätelyvaraa ja voimaa. En tiedä, tuntuuko tämä vain omaan takapuoleeni vai näyttääkö meno parantuneen videoiltakin käsin - ainakin katsomassa olleet ihmiset ovat kuulemma huomanneet eroja ja nimenomaan positiiviseen suuntaan.

Suuressa osassa on toki myös oma asenteeni hommaa kohtaan. Valmentajanvaihdoksen suurin muutos lienee siinä, että ainakin itse otan valmennukset taas satakymmenenprosenttisesti tosissani. Haluan oppia koko ajan uutta, suorittaa paremmin ja korjata jokaisen virheeni. Vaikka olen aina tykännyt käydä estevalmennuksissa, oli ne keväällä ehkä enemmänkin sellaista hupiajelua, jossa puolet ajastani meni naureskellessani omille tai hevoseni jutuille. Eikä sellaisessa mielentilassa opi.

Jätin videoon tällä kertaa alkuperäiset äänet, sillä valmentajan ratojen aikana sanomat kommentit kuuluvat videolla yllättävän hyvin. Mukana on tuttuun tapaan ihan jokainen hyppy, myös ne kiellot ja epäonnistumiset. Kannattaa vilkaista, jos kiinnostaa! Mä lähden nyt tallille ratsastamaan, myöhemmin tällä viikolla on luvassa aivan ihania kuvia meidän satumaisista kuvauksista ja parikymmenminuuttinen MyWeekend -videopostaus Hangon Sea Horse Weekista. Pysykää siis kuulolla ;)

Oletko sä muuttanut jotain konkreettista istunnassassi viime aikoina?

45 kommenttia

  1. No nyt on bueno meininki! Oon iloinen puolestanne! :) Valmentaja vaikuttaa timanttiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mä kyllä tykkään myös, odotan innolla tulevaa :)

      Poista
  2. Harvoin tulee ajatelleeksi että istunnalla ja ihan pikkujutuilla on noin paljon väliä esteen päällä ja jälkeenkin, varsinkin kun monesti ammatti ratsastajia katsellessa koko homma näyttää ihan eleettömältä. Monet ratsastajat puomin pudotuksen kohdalla miettii että hevonen ei vaan nostanut jalkoja ihan tarpeeksi(ellei kyseessä nyt ole joku ihan ratsastajan moka) mutta voihan se puomin pudottaja olla vähän liian myöhään rentoutettu käsi tai antamatta jäänyt terävöittävä pohje, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
    Hyvä postaus ja nää videot missä valmentajan ääni kuuluu on ihan supereita, ääniraidallisten lisäksi siis;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, pienillä asioilla on todella suuri merkitys välillä! Pitää vaan tajuta näitä, ei sitä aina ajattele. Kiitos paljon :)

      Poista
  3. Mä tykkään enemmän valmennusvideoista jossa kuuluu alkuperäinen ääni, jotta kuulee valmentajan antamia ohjeita :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä postaus, pisti oikeasti ajattelemaan! Mietin usein, että kuinka paljon Champ kuumuu esteillä? Pelottaako sinua ikinä hypätessä, tai tuntuuko´siltä, että hevonen ei ole hallinnassa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Champ kyllä herää esteillä, mutta ei mulla ole koskaan ollut fiilistä, että se ei olisi hallinnassa. Alkuaikoina se ei ollut kyllä välillä avuilla, silloin tuntui ettei hevonen aina mennyt sinne suuntaan ja sitä vauhtia kuin halusin, mutta aina sen sai pysähtymään tarvittaessa :)

      Poista
  5. Omassa istunnassani esteillä olen muuttanut jalan asentoa. Tarkemmin varpaiden ja jalkapöytien. Ennen ne ovat osoittaneet suoraan sivuun, mutta olen keskittynyt niihin aina esteillä niin asia on alkanut pikku hiljaa korjaantua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut toisen jalan kanssa sama ongelma, se tulee vielä edelleenkin jos ponnistuspaikka on väärä ja joudun jotenkin hassuun asentoon itse. Hyvä, että olet saanut korjattua! :)

      Poista
  6. Valmentaako sua nykyään Matti Eklund kuulostaa niin tutulta ?:D

    VastaaPoista
  7. Vitsi Aada sun blogi on vaan yksinkertaisesti paras! Aina odotan innolla erityisesti näitä valmennuspostauksia, sulta tulee aina niin upeita analyysejä kaikesta tekemisestä, että pistää oikein lukijankin ajattelemaan ja pohtimaan omaa tekemistään! Kiitos siis blogistasi. Hyvältä muuten näyttää meno :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kommentti, kiitos tästä! Tykkään itsekin kirjoittaa näitä, koska saan samalla uusia ideoita ja oivalluksia tuntien kulusta :)

      Poista
    2. Samaa mieltä! blogisi paranee vain vuosivuodelta ja onkin tällähetkellä ehdoton suosikkini :)

      Poista
  8. Tää on jotenkin hauska, kun oot oppinut tähän saksalaiseen tyyliin nyt! Itselläni oli pitkään tuo sama vika, että olin liian irti hevosesta. Se ei kostautunut niillä varmemmilla hevosilla hypätessä, mutta valmentaja halusi kitkeä sen irti. Pääsin siis hyppäämään tallin kahdella isolla ponilla, joilla piti opetella olemaan tukena, ratsastamaan viimeiseen askeleeseen asti - siis enemmän tällä saksalaisella tavalla. Toki sain joskus hypätä sillä kevyemmällä istunnalla, mutta pääosin hyppäsin hevosessa ns. "kiinni" niin, etten antanut sille pakomahdollisuutta. Alkuunhan se oli ihan hukassa, mutta lopulta se palkittiin ilman kieltoja/ohimenoja. Kyllä siis kannatti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että pääsit opettelemaan uusia asioita toisten hevosten kanssa. Hatunnosto valmentajallesi! :)

      Poista
  9. Nää valmennuspostaukset ovat kyllä niin hyviä! Ja opettavaisia ennen kaikkea, pistää pohtimaan ja tulee itsekin ahaa-elämyksiä ihan vain lukemalla ja katsomalla havainnollistavia videopätkiä :). Kyllä tää blogi on se ykkönen mun lukulistoilla. Ja tosi hyvältä näyttää teidän meno, kaikkea hyvää jatkoon ja treeneihin!

    VastaaPoista
  10. Mä oon käyny ny kolme kertaa Vuokko Porthanin kouluvalkassa ja viimesellä kerralla sain hyvää palautetta siitä, miten mun ylävartalo pysyy paremmin ryhdikkäänä enkä enää könötä. Sain yksinkertaisen ohjeen ekalla tunnilla: maha eteen. Tuolla ohjeella olen saanu mun ylävartalon hallintaan! :)

    VastaaPoista
  11. Mun istunta koki ison muutoksen pari viikkoa sitten ratsastustunnilla. Peruutuksien takia meitä oli tunnilla vain kaksi, joten saatiin paljon enemmän opetusta kuin silloin jos olisi koko ryhmä paikalla :D Kesken tunnin meidän ratsastuksenopettaja tokaisi mulle suunnilleen näin "oon vähän Juulia kattellut ja huomannut että sun selkä menee aika notkolle kun ratsastat. Ootko huomannut tätä aikaisemmin?" En ollut ikinä kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, mutta kun maneesin peilistä katsoi omaa istuntaa niin sehän näytti kerrassaan kamalalta :D Opettaja neuvoi mulle paremman asennon ja voi että, kun ratsastuksesta tuli miljoona kertaa helpompaa pienellä istunnan muutoksella! Istunnan merkitystä ei varmasti täysin tajua, ennen kuin pääsee itse kokemaan millainen vaikutus oikeanlaisella istunnalla on hevoseen. Kyseisen tunnin jälkeen oon alkanut itsenäisestikin ratsastaessa kiinnittää enemmän huomiota istuntaani. Pienellä muutoksella keskivartalossa jalat ja kädetkin tuntuu jotenkin... toimivan paremmin :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, ihanaa että tuollainen oivallus tapahtui! Notkoselkä on kyllä ihan vihoviimeinen juttu, nimittäin mulla oli sellainen vielä 2008 ja kun sitä alettiin korjata, sanottiin samantien, että tuota menoa jatkamalla en olisi ratsastanut enää nelikymppisenä selän rikkoontumisen takia.. :/

      Poista
  12. No nyt!! Jes, hienoa, näyttää upealle ja helpolle :) Hevosella tilaa liikkua ja sen pää on siellä missä pitääkin.

    VastaaPoista
  13. Monta vuotta olet ratsastanut? Minkä tasoinen ratsastaja olet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monta vuotta, aloitin alkeistunneilla 6-vuotiaana ja nyt olen pian 22-vuotias :D Tuohon tasoon en kyllä osaa sanoa mitään! Kilpaillut olen aluekisoissa aikanaan helppoa A:ta ja esteillä kansalliseen 120cm asti, mutta kotona olen päässyt tekemään osaavilla hevosilla esim. passagea, sarjavaihtoja ykkösillä jne ja hyppäämään ratana ihan 120-130cm ratoja sekä yksittäisenä eri hevosillakin 145cm esteitä. Että tiedä sitten, ihan harrastelija olen, mutta kovasti yritän uutta oppia :)

      Poista
  14. Meillä muutos tapahtui juuri toisin päin! Meidän valmentaja vaihtui saksalaisen tyylin kannattajasta jenkkiläisen tyyliseksi. Ratsastan ratsastuskoulussa, missä hevoset hoitavat hommansa hyvin esteillä, kunhan ei häiritse niiden työskentelyä. Aiemmin aloin helposti kontrolloida hevosta liikaa, nypin sen helposti esteiden lähelle tai jäin suuhun kiinni. Nyt olen oppinut antamaan ratsulle enemmän tilaa suorittaa itse (enkä tarkoita tällä sitä ohjat pois ja harjasta kiinni -meininkiä) ja heti on alkanut sujua paremmin varsinkin ponnistuspaikkojen suhteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä olen aikanaan myös kontrolloinut liikaa. Saksalainen tyyli ei mielestäni tarkoita sitä, että hevosta ratsastettaisiin nyppien tai varsinaisesti kontrolloiden, vaan hevoselle annetaan enemmänkin raamit tekemiseen. Näin mä olen asian kokenut, mutta toki tästä on varmasti monia mielipiteitä :)

      Poista
  15. Tosi hyvä postaus. Itse käyn ratsasus koulussa Mun valmentaja on tosi tarkka mun istuntaan. Yms, kädet, jalat, selkä ja pää.kun katon aina hiekkaan niin mulle sanotaa siitä. Noiki on tommossia pieniä asiota mitkä mun jo pitäis muista. Sori kun sanoo omiia tuttuja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sulla on tarkka valmentaja! Se opettaa paljon :)

      Poista
  16. Hyvä video ja postaus, hienoja kuvia! :) Kuten kirjoitit, niin Champilla on kyllä hauskat ilmeet :D Valmentaja videolla vaikutti todella osaavalta ja mukavalta. Hyppäsitte superhyvin! :)

    Itsellä istunnassa on ongelmana ollut se, että ryhti lysähtää helposti, ellen kiinnitä siihen huomiota...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :) Sama tuon ryhdin kanssa, pakko pitää oma keskittyminen siinä. Tsemppiä!

      Poista
  17. Mulla on ollu aikoinaan toi sama ongelma, seisoin vähän liikaa jalustimilla yms. Vuos sitten alotin uudella vuokrahevosella ja siitä alkokin uudet tuulet :D kyseessä siis suokki joka tarvitsee extrapaljon tukea esteillä, monesti sitä heppa miettii että onko pakko. Muistan heti kun aloin miettimään enemmän istuntaa ja jalkoja niin mun oli paljon helpompi tukea hevosta ja pitää ns "yhteys" yllä. Vuokrahevosellani on siis tapana mennä ohi esteistä vaikka sillä hyvä imu sinne onkin n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että olette löytäneet yhteisen sävelen :) Tsemppiä treeniin!

      Poista
  18. SUn blogi on ihan huikea! Kirjoitat asiallisesti ja tietyissä tilanteissa huumorintajulla, sulla on hauska hevonen ja on kiva nähdä siistiä ja laadukasta ratsastusta, laadukkaalla hevosella! Aivan upea blogi! Ja nämä valmennuspostaukset on ihan suosikkeja! Itse olin juuri leirillä, jossa ohjaajana oli Centred riding -opettaja! Ja ei vitsi mulla aukeutu silmät. Istunta muuttui hyvällä tavalaa todella paljon ja huomasin huomattavan eron aina ratsastaessani hevosilla, verrattuna siihen miten aiemmin ratsastin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kuulla, iso kiitos! Istuntaopit ovat kyllä ihan älyttömän hienoa opittavaa, niistä oli mulle aikanaan ihan sairaan iso apu. Hienoa, että sullekin tuli oivalluksia :)

      Poista
  19. Mä ainaki huomaan suuuren eron teidän menossa! Kyllä se istunta on tärkeä! :)

    VastaaPoista
  20. Vau, kylläpä näki eron! Mun mielestä oli hyvin sanottu valmentajalta, että ei haittaa vaikka hevonen on radalla vähän kovempi suustaan, kunhan on menossa. Selvästi käy eurooppalainen tyyli eurooppalaiselle hevoselle :D

    VastaaPoista
  21. Vau, kylläpä näki eron! Mun mielestä oli hyvin sanottu valmentajalta, että ei haittaa vaikka hevonen on radalla vähän kovempi suustaan, kunhan on menossa. Selvästi käy eurooppalainen tyyli eurooppalaiselle hevoselle :D

    VastaaPoista
  22. Uuden valmentajan tyyli näyttää sopivan teille, toivottavasti pääsette pian kisoihin ja sielläkin sujuisi! Ja tuo on kyllä totta, että jos joutuu lyhentämään hevosta estettä kohden, niin on tosi epäreilua hevoselle tehdä lyhennys kädellä ja jalustimilla seisten ja jättää hevonen yksin esteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Näin on, onneksi niitä virheitä voi korjailla!

      Poista

Aadan hevoselämää -blogiin voi kommentoida rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa Suomen lakia ja nettikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta, kunhan se esitetään asiallisesti.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle. Otathan huomioon, että joissain tapauksissa vastausaika voi venähtää pitkäksi. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta kommentista! :)

Suositut tekstit

Viikon luetuimmat

Instagram @aadalatti

Rekisteröityneet lukijat